Noniin, nyt on matka jo ihan loppusuoralla. Japanissa on oltu 3 yota ja 2 yota edessa. Nama viimeiset kaksi yota vietamme kapsulihotellissa Akihabaran kaupunginosassa, eli Tokyon niin sanotussa electric cityssa. Eli elektroniikkaa ja mangaa riittaa! Kapsuli on edullinen (Tokyon mittakaavassa, 33e/yo) ja yllattavan tilava. Paikka on myos todella siisti.
Eilen mentiin junalla Nikkoon eli vajaat kolme tuntia junalla pohjoiseen. Siella oli kaunista luontoa vuorineen, puroineen, temppeleineen jne. Oli todella mielenkiintoista nahda myos Japanin luontoa. Yo vietettiin perinteisessa Ryokanissa, eli huoneessa oli tatami ja siihen pedattiin kolme futonia vierekkain. Ryokanissa oli myos kylvyt, vesi oli niin kuumaa etta huimas. Mutta jalkeenpain oli todella hyva fiilis! Aamulla herattiin tosi aikasin ja ehdittiin katsoa temppelialue ennen kuin turistilaumat valtasivat paikan. Hyva niin.
Tokyo on todella iso, mutta ollakseen maailman suurin kaupunki kaikki toimii mallikkaasti. Olemme kayneet kalamarkkinoilla aamutuimaan katsomassa kun kaupungin kala tuodaan merelta ja toimitetaan ympari kaupunkia. Siella olo oli todella hektinen ja aika traaginen kalan nakokulmasta ainakin. Reissu kannatti ja soin ehka tuoreimman sushi-aamiaiseni koskaan (tosin myos ainoa sushi-aamiaiseni koskaan).
Vaikka aluksi olisi luullut etta eri kirjoitusasu ja valtavat ihmismassat olisivat sekavia, niin kaikki ollaan loydetty suht kivuttomasti. On tietty vahan outoa etta taalla ei kaduilla ole varsinaisesti nimia, vaan paikat on loydettava korttelittain. Tanaan loysimme taman paikan lahinna vahingossa silla, etta loysimme "hotellin" wlanin. Ja sitten trianguloimme sen noin suurinpiirtein naille tienoille. Tosi hi-tech ollaan :)
Tanaan ｏｌｔｉｉｎ sitte shoppailemassa elektroniikkaa ja taalla on kaikenlaista harpaketta! Leluosasto on siistein paikka ehka koko maailmassa. Uskomattomia harpakkeita. Ostin tollasen pienen robotin en viela tieda ihan tarkalleen mihin se pystyy, mutta siisti se varmasti on. Ostin myos kellon jota tuskin kenellakaan muulla on, vaikka ajan lukeminen viekin aikaa totutella.
Kerrottavaa tasta Tokyosta on paljon. Eka hotelli oli tosi hieno ja nakoala oli tosi huima. Auringonnousu yli pilvenpiirtajien oli vaikkutava nakyma ja siihen kelpasi kylla herata hetkeksi. Hintataso on aika tuskallinen, mutta kylla tassa megapolissa asiat toimii, ja kohteliaampia ihmisia ei loydy mistaan. Voin vaikka lyoda vetoa. Ryokanin ns.respatyyppi esimerkiksi eilen ajoi meidat omalla autollaan kauppaan ja automaatille, vaikka ei sita edes pyydetty. Siis oma-alotteisesti. Muutekin palvelu on jotain aivan muuta, kuin missaan muualla. Edes muualla Aasiassa en ihan tata tasoa ole kokenut missaan.
Japani on todellakin esimerkillinen paikka, kannattaa kayda. Tuskin enaa kirjotan mitaan ennen kotiutumistani. Koti kylla on jo tassa vaiheessa ihan tervetullut kohde, eli eikohan matkan tarkoitus ole saavutettu. Kuvia, kokemuksia ja kaikkea yhteenvetoa kirjoitan sitten kotikoneella kun on aikaa vahan sulatella juttuja ja kirjottaa ajatuksella.
Eli sayonnara ja konnichiwa.
perjantai 13. maaliskuuta 2009
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Down memory lane...
Ollaan nyt turvallisesti Canberrassa, ajettiin Melbournesta ensin Wagga Waggaan jossa yovyttiin motor innissa. Ihan siisti pieni paikka, josta sitten ajettiin Canberraa kohti. Tehtiin pieni mutka, kaytiin katsomassa joku kummitustalo (mutta ei nahty kummituksia) jossain pienen pienessa kylassa. Siita jatkettiin samaa tieta. Samalla tiella sattui olemaan paikka nimelta Harden - pieni perinteinen kyla keskella melko karua maastoa, samainen kyla jossa jo edesmennyt koiramme Ned aikoinaan naki paivanvalon. Siella saimme paikalliselta sympatiaa metsapalojen johdosta - meillahan on Victorian kyltit meidan vuokra Nissanissa.
Canberrassa yovytaan Nikin isalla Tuggeranongissa. Tanaan ajeltiin ympari, katsottiin vanha kaupunginosamme Yarralumla lapi, ja tietenkin pysahdyimme katsomaan vanhaa taloamme. Voi etta, todella outoa! Siella tuli asuttua 5 vuotta. Se uus lahetystotalo on mun mielesta kylla melko hieno, se sulautuu kivasti maastoon, joka on jatetty Australialaisen nakoiseksi. Hyva nain. Residenssin puolen piha oli todella kuiva... aitoja oli ilmesyny enemman ja paikka naytti vahan yksinaiselta. Siella ei ilmeisesti enaa ole niin paljon elamaa, kuin aikoinaan. Takapihaa emme tietenkaan valitettavasti nae... vaikka kuinka tekisi mieli menna sinne taakse pulahtamaan ja katsomaan milta MEIDAN kotimme nayttaa. Kuvia on paljon. Paikat nayttaa aika samalta, mutta jotenki on kuivempaa ja ruskeampaa, kun ei enaa sada tarpeeksi. Aitojakin on ilmestyny sinne sun tanne. Ennen taalla ei aitoja kovin paljoa harrastettu.
Muuten kavimme sitten Civicissa, Black Mountainilla, Manuka Shopseilla, Narrabundahissa. Ja kavimme katsomassa vanhaa kouluani Telopeaa. Taas aika outo fiilis. Siella on uutta siella sun taalla, mutta eniten pisti silmaan etta vanhat isot puut oli harvassa ja istutettu uusia. Kauniimpi se oli ennen.
Ei tassa kai muuta. Huomenna ajetaan kohti Sydneyta Katoombaan, jossa on hieno Hanging Rock jossa on nakoaloja. Siella kai vietetaan yo meidan maasturissa sitten, takapenkit kumoon vaan. Sitte Sydneyssa vietetaan yksi yo Oven kaverin luona. Siita sitten matka kohti Tokyota ja melko pian Suomeen.
Mutta ei ajatella sita paluumatkaa ihan viela. Nyt syodaan!
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Kohti pääkaupunkia
Tästä etelämpään emme enää mene. Matka on pikkuhiljaa kohti pohjoista. Mutta pikkuhiljaa.
On taas aika jättää taakse yksi mahtava kaupunki. Melbourne on ollu tosi hieno kokemus - ehkä jännittävin baari- ja ravintola- skene mitä oon nähny missään. Pienet mitättömät kujat keskellä pilvenpiirtäjiä kätkevät varjoonsa mitä erilaisimpia baareja. Eilen muun muassa yliopistoteemanen paikka, joka näytti sairaalalta ja miesten vessa olikin "male hygiene facility". Toinen paikka on kujalla, yllä vähän aaltopeltiä ja istuimina trukkilavoja, baaritiskinä työpaikka parakki. Brunswick street taas on matalempaa, melko rujon näköinen paikka. Mutta rapisevien seinien takaa löytyy kaiken maailman baareja ja ravintoloita, joissa pohjaratkasut sisäpihoille ja sisustus ovat todella omaperäistä tasoa. Toissapäivänä kävelimme vaan, kohteena dubstep reggae katukestit pohjois Melbournessa. Paikan tunsi jo melkein muutaman korttelin päästä muhkeahkon basson ansiosta.
Voin vain ja ainoastaan kirota - miksi Helsingissä Sedu, ja nämä Memphikset ja Amarillot, valloittavat kaupunkia? Mitä hyvää on baariskenen homogenisyydessä? Ei yhtään mitään. Paikat ovat kalliita ja ovat sen takia mukamas hienoja. Melkeinpä etukäteen masentaa, etenkin nyt kun on nähnyt mitä potentiaalia olisi jos sallittaisiin mielikuvitus. Lieneekö se lainsäädäntö, lahjonta vai yksinkertaisesti pääoman puute? Enemmän mielikuvitusta, kiitos. Voisivatkohan Sedut vaikka kadota avaruuteen? Helsinki oppisi paljon täältä. Ehkäpä pitää itse tarttua tuumasta toimeen, sitten joskus.
Eilen kävelimme taas, Albert Parkissa rakennetaan jo ahkerasti F1 kisoja varten. St Kilda oli pettymys, oli siellä rantaa ja palmuja, mutta tunnelma oli jotenki liian jenkki mun makuun. Ehkä sieltäkin löytyisi helmet ajan kanssa, mutta nyt ei vaan aika tai kiinnostus riittäneet.
Nyt suunnaksi otetaan vanha kotipaikka Canberra. Kaupunki itsessään ei liene mikään supernähtävyys, mutta vanhat paikat on jännä nähdä 13 vuoden jälkeen. Matka taittuu tällä kertaa autolla jonka vuokrasimme - halusimme farmarin mutta saammekin nelivedon. Ehkä toisaalta hyvä ausseissa, jossa vakuutus ei korvaa mitään muuta ku nelivetoja sorateillä. Ja täällä on sorateitä.
Pysähtelemme matkalla sen mukaan, mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vaihtoehtoina esimerkiksi ufomesta (siis kirjaimellisesti) Blue Mountainseilla. Viinitilojakin riittäisi matkan varrella. Mutta ehkä viini ja vasemmanpuoleinen liikenen eivät sovi keskenään, vielä vähemmän kuin yleensä auto ja edellämainittu.
Tänään on kova tuuli ja yöllä satoi. Ulkona leijuu voimakas eukalyptuksen tuoksu.
On taas aika jättää taakse yksi mahtava kaupunki. Melbourne on ollu tosi hieno kokemus - ehkä jännittävin baari- ja ravintola- skene mitä oon nähny missään. Pienet mitättömät kujat keskellä pilvenpiirtäjiä kätkevät varjoonsa mitä erilaisimpia baareja. Eilen muun muassa yliopistoteemanen paikka, joka näytti sairaalalta ja miesten vessa olikin "male hygiene facility". Toinen paikka on kujalla, yllä vähän aaltopeltiä ja istuimina trukkilavoja, baaritiskinä työpaikka parakki. Brunswick street taas on matalempaa, melko rujon näköinen paikka. Mutta rapisevien seinien takaa löytyy kaiken maailman baareja ja ravintoloita, joissa pohjaratkasut sisäpihoille ja sisustus ovat todella omaperäistä tasoa. Toissapäivänä kävelimme vaan, kohteena dubstep reggae katukestit pohjois Melbournessa. Paikan tunsi jo melkein muutaman korttelin päästä muhkeahkon basson ansiosta.
Voin vain ja ainoastaan kirota - miksi Helsingissä Sedu, ja nämä Memphikset ja Amarillot, valloittavat kaupunkia? Mitä hyvää on baariskenen homogenisyydessä? Ei yhtään mitään. Paikat ovat kalliita ja ovat sen takia mukamas hienoja. Melkeinpä etukäteen masentaa, etenkin nyt kun on nähnyt mitä potentiaalia olisi jos sallittaisiin mielikuvitus. Lieneekö se lainsäädäntö, lahjonta vai yksinkertaisesti pääoman puute? Enemmän mielikuvitusta, kiitos. Voisivatkohan Sedut vaikka kadota avaruuteen? Helsinki oppisi paljon täältä. Ehkäpä pitää itse tarttua tuumasta toimeen, sitten joskus.
Eilen kävelimme taas, Albert Parkissa rakennetaan jo ahkerasti F1 kisoja varten. St Kilda oli pettymys, oli siellä rantaa ja palmuja, mutta tunnelma oli jotenki liian jenkki mun makuun. Ehkä sieltäkin löytyisi helmet ajan kanssa, mutta nyt ei vaan aika tai kiinnostus riittäneet.
Nyt suunnaksi otetaan vanha kotipaikka Canberra. Kaupunki itsessään ei liene mikään supernähtävyys, mutta vanhat paikat on jännä nähdä 13 vuoden jälkeen. Matka taittuu tällä kertaa autolla jonka vuokrasimme - halusimme farmarin mutta saammekin nelivedon. Ehkä toisaalta hyvä ausseissa, jossa vakuutus ei korvaa mitään muuta ku nelivetoja sorateillä. Ja täällä on sorateitä.
Pysähtelemme matkalla sen mukaan, mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Vaihtoehtoina esimerkiksi ufomesta (siis kirjaimellisesti) Blue Mountainseilla. Viinitilojakin riittäisi matkan varrella. Mutta ehkä viini ja vasemmanpuoleinen liikenen eivät sovi keskenään, vielä vähemmän kuin yleensä auto ja edellämainittu.
Tänään on kova tuuli ja yöllä satoi. Ulkona leijuu voimakas eukalyptuksen tuoksu.
perjantai 27. helmikuuta 2009
No unes'ntial travel
Nyt on puskasta palattu palamatta! Torstaina kun lähdimme oli tiedossa, että perjantaina olisi +38C ja tuulisi. Viime aikaisten tapahtumien takia täällä otettiin kaikki varotoimet - kaikki kansallispuistot KIINNI, ei mitään tulta, ja autoilua ei suositeltu. Emme siis päässeet keskelle puskaa leiriytymään.
Löysimme kuitenkin Lornen länsipuolelta mukava pieni leiriytymisalue rannan läheisyydestä. Nukuimme tähtitaivaan alla, koska säät sen sallivat. Tähtitaivas oli todella upea, jonka takia vähän menimmekin. Mukavana bonarina bongattiin koala kahdesti! Ja koalat on melko harvinaisia, sain vihdoin upean tilaisuuden käyttää teleobjektiivia! Muuten tuli oleskeltua rannalla, bodyboardasin aallokossa, ja käveltiin ja ihailtiin luontoa läheisyydessä (joka oli auki). Puisto oli torstaina kiva, perjantaina sinne ikävä kyllä tui nuorisojuntteja jotka piti ajovaloja päällä ku pystytti leiriään pari tuntia. Noh, ei mahda mitään, idiootteja on jokapaikassa. Luonto oli ihanaa.
Nyt ruokaa, sitten suihku, sitten iltaa viettämään.
Löysimme kuitenkin Lornen länsipuolelta mukava pieni leiriytymisalue rannan läheisyydestä. Nukuimme tähtitaivaan alla, koska säät sen sallivat. Tähtitaivas oli todella upea, jonka takia vähän menimmekin. Mukavana bonarina bongattiin koala kahdesti! Ja koalat on melko harvinaisia, sain vihdoin upean tilaisuuden käyttää teleobjektiivia! Muuten tuli oleskeltua rannalla, bodyboardasin aallokossa, ja käveltiin ja ihailtiin luontoa läheisyydessä (joka oli auki). Puisto oli torstaina kiva, perjantaina sinne ikävä kyllä tui nuorisojuntteja jotka piti ajovaloja päällä ku pystytti leiriään pari tuntia. Noh, ei mahda mitään, idiootteja on jokapaikassa. Luonto oli ihanaa.
Nyt ruokaa, sitten suihku, sitten iltaa viettämään.
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
Tropiikissa lentelyä, kaupungissa oleskelua
Vähän pidemmän tauon jälkeen pääsen nyt taas kirjottamaan blogia. Tässä ajassa olemme ehtineet olla Queenslandin trooppisella saarella, ja nyt olemme Melbournessa.
Sydneystä nokka suuntasi kohti pohjoista. Matkamme Queenslandiin, pienelle sademetsäsaarelle nimeltä Brampton Island, joka sijaitsee Coral Sea:llä koralliriutan turvassa. Tarkoitus oli Mackay:sta (lausutaan Makaaay, A:t lausuen aussittain) kulkea paatilla saarelle. Mutta laiva olikin huollettavana! Ai harmi, joudumme menemään pienkoneella! Maisemat oli aivan upeat; korkeat saaret kultaisine rantoineen, keskellä turkoosia merta. Saari on n.15min päästä mantereelta. Paikan päällä meidät otettiin vastaan aivan mega ystävällisesti, ja kaikki ei-moottorilla käyvä toiminta oli ilmasta (paitsi ruoka ja kalja). Eli kajakoitiin, uitiin, snorklattiin. Ei se ihan megakorallia ollu niinku kuvissa, mutta näin paljon värikkäitä kaloja, rauskuja (vaikka ne voi olla vaarallisia, ei ne hyökkäile ellei töki) ja kaikista parasta, kilpikonnia! Ne oli tosi isoja ja vaan mutusteli nurmea meren pohjalla. Näin myös pienemmän joka oli vähän ujompi ja ui pois meitä uteliaita, outoja otuksia. Näin kyllä myös Lion Fishin joka on myrkyllinen, mutta se rauhallisesti jumitti korallin katveessa.
Sadekausi tarkoitti sitä, että kahtena päivänä satoi. Mutta oli aina niin lämmintä, että uikkareissa pysty hengailee, snorklaamaan ja sun muuta. Ei se siis juurikaan menoa haitannu paitsi että tenniskentän nurmi oli liian pehmeetä pelaamiseen. Viimesenä yönä mentiin rannalle ja ihmeteltiin mikä siellä välkkyy hiekalla. Ilmeni että aaltojen mukana ajautui pienen pieniä simpukoita rannalle, jotka hohti aina vihreenä/sinisenä ku siltä tuntu. Kauniin näköstä.
Nyt ollaan Melbournessa, ja aurinko paahtaa. Hieman savua on ilmassa, mutta ei liiemmin sillä toissayönä satoi vähän, ja liekit taisivat hellittää. Eilen käytiin tutustumassa kaupunkiin, nähtiin kolari, mutta ei sattunut pahemmin. Ratikalla on tosi kätevä kulkea, täällä on ilmanen City Circuit ratikka jolla kulkee keskustan tienoilla kätevästi. Käytiin sitten iltaa viettämässä Nikin ja Annabelin kanssa Brunswick streetillä, joka on nykyään The Place To Be. Paikka näyttää aika ränsistyneeltä, mutta se on täynnä todella omaperäisia ravintoloita ja baareja. Suosittelen. Tuli juotua.
Tänään lähdetään camping Great Ocean Roadin tuntumaan jonnekin puskaan (bush). Ollaan varmaan pari yötä. Nyt asutaan Ullan ja Pekan luona (Ulla on työkaveri tornista) täällä Melbournen docklandsissa. Asunto on 17th floor ja näköala hieno kaupungin suuntaan. Aamupäivä vietettiin altaalla, ja pääsin vähän saunomaankin. Sauna tuntuu hyvältä, vaikka ulkona lieneekin yli 30 astetta. Huomenna luvassa 38 astetta. Vaikka se tuntuu huimalta, voin sanoa että Ausseissa ilma on todella kuivaa. Lämpö ei siis varsinaisesti hiosta kauheesti, eli tärkeintä on juoda paljon (vettä, olutta, viiniä..) ja selviää kivuttomasti. Mainittava on tosin että kun oli 48 astetta tossa 3 viikkoa sitten, tuuli ei enää viilennä vaan polta. Onneksi ei enää ole niin kuuma!
Paljon olis juttuja kerrottavana, mutta tästä tulis aivan liian pitkä juttu. Noi eri baarit, ravintolat, kahvilat. Melbourne on täynnä "swanky" tunnelmaa. Lauantaina pääsemme taas viettämään iltaa, todennäköisesti enemmän St.Kildan suunnalla jossa on mm.ranta. Siellä varmaan mennään kattomaan livekeikkoja sun muuta.
Ei tässä muuta. Nyt metsään, katsomaan tähtiä ja ihailemaan erilaista luontoa kuin Queenslandissa. Tässä maassa riittää kaikkea. Taidan aika pian etsiä täältä työpaikkaa, kun alle 30 vuotiaana saa vielä helposti 6kk work permitin. Top notch.
Sydneystä nokka suuntasi kohti pohjoista. Matkamme Queenslandiin, pienelle sademetsäsaarelle nimeltä Brampton Island, joka sijaitsee Coral Sea:llä koralliriutan turvassa. Tarkoitus oli Mackay:sta (lausutaan Makaaay, A:t lausuen aussittain) kulkea paatilla saarelle. Mutta laiva olikin huollettavana! Ai harmi, joudumme menemään pienkoneella! Maisemat oli aivan upeat; korkeat saaret kultaisine rantoineen, keskellä turkoosia merta. Saari on n.15min päästä mantereelta. Paikan päällä meidät otettiin vastaan aivan mega ystävällisesti, ja kaikki ei-moottorilla käyvä toiminta oli ilmasta (paitsi ruoka ja kalja). Eli kajakoitiin, uitiin, snorklattiin. Ei se ihan megakorallia ollu niinku kuvissa, mutta näin paljon värikkäitä kaloja, rauskuja (vaikka ne voi olla vaarallisia, ei ne hyökkäile ellei töki) ja kaikista parasta, kilpikonnia! Ne oli tosi isoja ja vaan mutusteli nurmea meren pohjalla. Näin myös pienemmän joka oli vähän ujompi ja ui pois meitä uteliaita, outoja otuksia. Näin kyllä myös Lion Fishin joka on myrkyllinen, mutta se rauhallisesti jumitti korallin katveessa.
Sadekausi tarkoitti sitä, että kahtena päivänä satoi. Mutta oli aina niin lämmintä, että uikkareissa pysty hengailee, snorklaamaan ja sun muuta. Ei se siis juurikaan menoa haitannu paitsi että tenniskentän nurmi oli liian pehmeetä pelaamiseen. Viimesenä yönä mentiin rannalle ja ihmeteltiin mikä siellä välkkyy hiekalla. Ilmeni että aaltojen mukana ajautui pienen pieniä simpukoita rannalle, jotka hohti aina vihreenä/sinisenä ku siltä tuntu. Kauniin näköstä.
Nyt ollaan Melbournessa, ja aurinko paahtaa. Hieman savua on ilmassa, mutta ei liiemmin sillä toissayönä satoi vähän, ja liekit taisivat hellittää. Eilen käytiin tutustumassa kaupunkiin, nähtiin kolari, mutta ei sattunut pahemmin. Ratikalla on tosi kätevä kulkea, täällä on ilmanen City Circuit ratikka jolla kulkee keskustan tienoilla kätevästi. Käytiin sitten iltaa viettämässä Nikin ja Annabelin kanssa Brunswick streetillä, joka on nykyään The Place To Be. Paikka näyttää aika ränsistyneeltä, mutta se on täynnä todella omaperäisia ravintoloita ja baareja. Suosittelen. Tuli juotua.
Tänään lähdetään camping Great Ocean Roadin tuntumaan jonnekin puskaan (bush). Ollaan varmaan pari yötä. Nyt asutaan Ullan ja Pekan luona (Ulla on työkaveri tornista) täällä Melbournen docklandsissa. Asunto on 17th floor ja näköala hieno kaupungin suuntaan. Aamupäivä vietettiin altaalla, ja pääsin vähän saunomaankin. Sauna tuntuu hyvältä, vaikka ulkona lieneekin yli 30 astetta. Huomenna luvassa 38 astetta. Vaikka se tuntuu huimalta, voin sanoa että Ausseissa ilma on todella kuivaa. Lämpö ei siis varsinaisesti hiosta kauheesti, eli tärkeintä on juoda paljon (vettä, olutta, viiniä..) ja selviää kivuttomasti. Mainittava on tosin että kun oli 48 astetta tossa 3 viikkoa sitten, tuuli ei enää viilennä vaan polta. Onneksi ei enää ole niin kuuma!
Paljon olis juttuja kerrottavana, mutta tästä tulis aivan liian pitkä juttu. Noi eri baarit, ravintolat, kahvilat. Melbourne on täynnä "swanky" tunnelmaa. Lauantaina pääsemme taas viettämään iltaa, todennäköisesti enemmän St.Kildan suunnalla jossa on mm.ranta. Siellä varmaan mennään kattomaan livekeikkoja sun muuta.
Ei tässä muuta. Nyt metsään, katsomaan tähtiä ja ihailemaan erilaista luontoa kuin Queenslandissa. Tässä maassa riittää kaikkea. Taidan aika pian etsiä täältä työpaikkaa, kun alle 30 vuotiaana saa vielä helposti 6kk work permitin. Top notch.
torstai 19. helmikuuta 2009
Sunshine and VB
Terve taas! Nyt on Sydneyssa oltu muutama yo ja paasty Australialaiseen tunnelmaan. Aurinko on paahtanu sita yhta sateista aamua lukuunottamatta, joten nyt iho kieltamatta vahan punoittaa ja olutta on tullu kulutettua sen verran, etta kavelyssa palaneet kalorit ovat +/- 0 tasolla. Sita on unohtanu miten voimakas aurinko taalla onkaan, koska siella Euroopassa on paksumpi otsonikerros suojanamme.
Ekana paivana kaytiin tutustumassa PowerHouse museumiin koska tosiaan viela satoi aamulla. Siella oli todella paljon kaikkia erilaisia jannittavia vempainia, osan muistin viela lapsuuden vuosilta. Sielta kavelimme sitten Harbour Bridgen luo, Oopperatalolle ja the Rocksiin syomaan. Talla on hinnat about samat ku Suomessa, paitsi etta Euromerkki muuttuu $ merkiksi. Eli kaikki on noin puolet halvempaa, ainakin baareissa ja ravintoloissa! Esimerkiksi Oopperatalon tosi posh nakoinen ravintola on sita luokkaa, etta saa main course n.20 eurolla. Not bad at all.
Eilen kavimme Botanical Gardenseissa katsomassa ihmeellisia puita ja kasveja sielta sun taalta. Vahan ajan paasta huomasimme miten puissa roikkui kaikissa aivan VALTAVIA lepakoita eli ns.flying foxeja. Siella niita sitten lenteli joka puolella, aika jannittavaa aluksi. Sielta sitten piiitka kavelymatka kohti Bondi Junctionia tapaamaan Oven vanha ystava Suomesta. Kavimme Bondi Beachilla kavasemassa drinkeilla ja sitten todella hyvassa ravintolassa aivan vieressa. Ruoka oli hyvaa, samoin Australialainen punaviini.
Hotellimme on todella hyvalla paikalla, mutta aluksi oli vahan ongelmia. Huoneen komerosta loytyi kaytettyja pumpulitikkuja ja pyyhe... valitimme asiasta ja meille luvattiin "thorough clean" mutta seuraavana iltana olivat viela siella. Saimme kylla ilmaisen aamiaisen, mutta seuraavana paivana jouduimme edelleen mainitsemaan tasta mukavasta ominaisuudesta huoneessamme. Vihdoin ne poistettiin, mutta nelja kertaa asiasta piti mainita. Ei oikeen lupaavaa, koska hotelli on muuten aika "trendy" mutta hygienian tulisi tulla ensin. Mutta tasta on hyva kavella kaikkialle around the city.
Huomenna lahdemme Brampton Islandille joak on Great Barrier Reefilla. En usko etta siella on nettia, mutta who knows. Queenslandissa on sadekausi ja siella saattaa siis olla todella kaatosateita, mutta tropiikissahan saattaa yhtena hetkena sataa aivan kaatamalla ja toisena olla aurinkoista ja lamminta. Joten en ota ainakaan itse paineita. Siella sitten on suunnitelmissa lahinna snorklata, meloa, uida, lohota biitsilla ja siemailla cocktaileja seka paikallista olutta.
Nettiaika paattynee taas aivan nailla hetkilla. Seuraavaksi varmaan jatkan blogia Melbournesta tiistaina. Australia on IHANA, ihmiset on laid back ja tunnelma on palmuineen todella relaxed.
Tom kuittaa, out.
Ekana paivana kaytiin tutustumassa PowerHouse museumiin koska tosiaan viela satoi aamulla. Siella oli todella paljon kaikkia erilaisia jannittavia vempainia, osan muistin viela lapsuuden vuosilta. Sielta kavelimme sitten Harbour Bridgen luo, Oopperatalolle ja the Rocksiin syomaan. Talla on hinnat about samat ku Suomessa, paitsi etta Euromerkki muuttuu $ merkiksi. Eli kaikki on noin puolet halvempaa, ainakin baareissa ja ravintoloissa! Esimerkiksi Oopperatalon tosi posh nakoinen ravintola on sita luokkaa, etta saa main course n.20 eurolla. Not bad at all.
Eilen kavimme Botanical Gardenseissa katsomassa ihmeellisia puita ja kasveja sielta sun taalta. Vahan ajan paasta huomasimme miten puissa roikkui kaikissa aivan VALTAVIA lepakoita eli ns.flying foxeja. Siella niita sitten lenteli joka puolella, aika jannittavaa aluksi. Sielta sitten piiitka kavelymatka kohti Bondi Junctionia tapaamaan Oven vanha ystava Suomesta. Kavimme Bondi Beachilla kavasemassa drinkeilla ja sitten todella hyvassa ravintolassa aivan vieressa. Ruoka oli hyvaa, samoin Australialainen punaviini.
Hotellimme on todella hyvalla paikalla, mutta aluksi oli vahan ongelmia. Huoneen komerosta loytyi kaytettyja pumpulitikkuja ja pyyhe... valitimme asiasta ja meille luvattiin "thorough clean" mutta seuraavana iltana olivat viela siella. Saimme kylla ilmaisen aamiaisen, mutta seuraavana paivana jouduimme edelleen mainitsemaan tasta mukavasta ominaisuudesta huoneessamme. Vihdoin ne poistettiin, mutta nelja kertaa asiasta piti mainita. Ei oikeen lupaavaa, koska hotelli on muuten aika "trendy" mutta hygienian tulisi tulla ensin. Mutta tasta on hyva kavella kaikkialle around the city.
Huomenna lahdemme Brampton Islandille joak on Great Barrier Reefilla. En usko etta siella on nettia, mutta who knows. Queenslandissa on sadekausi ja siella saattaa siis olla todella kaatosateita, mutta tropiikissahan saattaa yhtena hetkena sataa aivan kaatamalla ja toisena olla aurinkoista ja lamminta. Joten en ota ainakaan itse paineita. Siella sitten on suunnitelmissa lahinna snorklata, meloa, uida, lohota biitsilla ja siemailla cocktaileja seka paikallista olutta.
Nettiaika paattynee taas aivan nailla hetkilla. Seuraavaksi varmaan jatkan blogia Melbournesta tiistaina. Australia on IHANA, ihmiset on laid back ja tunnelma on palmuineen todella relaxed.
Tom kuittaa, out.
tiistai 17. helmikuuta 2009
Sumuinen Hong Kong, sateinen Sydney
Nyt ollaan Syndeyssa, lento saapui eilen illalla vahan ennen kymmenta. Hong Kongissa kaksi yota sujui hyvin, ensimmaisena paivana jouduttiin odottaa huonetta odotetusti koska saavuttiin sinne aivan aamutunneilla. Ostimme 3:n paivan metroliput johon kuuluivat myos lentokenttajuna. Kowloonin asemalle ja ilman mitaan tietoa mihin menna sielta, vain ilmansuunta! Aluksi eksyimme johonkin kauppakeskus/liikekeskuksen sisapihatasanteelle, mutta joku satunnainen ohikulkija ohjasi meidat ystavallisesti oikealle reitille. Paikallinen ystavallisyys siis nayttatyi heti! Kavelimme sitten Katin kompassin avulla Jordan Roadia (joka tuli varsin tutuksi) ja loysimme melko helposti Nathan Roadin, joka on ikaankuin Kowloonin paakatu jolla hotellimmekin sijaitsi. Jatimme kamppeet hotelliin ja kiertelimme paikkoja. Kavelya, ruokaa, kavelya, bissee, sita rataa. Pilvenpiirtajien huiput olivat pilvessa, mutta lamminta oli yli 20 astetta ja kosteaa.
Toisena paivana kavimme tutustumassa pitkiin liukuportaisiin jotka johtavat Hong Kong Islandin keskitasoille (eli melko ylos, sehan on vuori). Ne loppuivat vahan yhtakkia ja lahdimme sitten kavelemaan alaspain. Matkalle sattui elaintarha joka ei kustantanut mitaan. Siella sitten vahan katseltiin apinoita, eras hakki oli kiva seurata ku emo ja lapsi roikkuivat koydessa ja repivat toisiaan sielta kilpaa. Sitten syotiin, shoppailtiin ja mentiin the Peakille ns.ratikalla. Nousu oli todella jyrkka ja ylhaalla OLISI ollut varmasti siistit nakoalat, mutta meille sattui toinen todella sumuinen paiva putkeen. Olihan se aika spooky ku ei todella nahny muuta ku vahan usvaista metsaa, mutta paikka itsessaan oli aika jarkyttava. Sellanen rihkamaa myyva ostoskeskus turisteille jossa soi kovalla joku kamala Kiinalainen luritus. Ja ylatasanteella yrittivat rahastaa viela enemman, vaikka mielestani koko paikka olisi ollut aika reilua sulkea paivana, jolloin nakyvyys on 10 metria. Noh, olipa sentaan kokemus ja sai kivoja metsakuvia.
Eilen aamulla herasimme sitten aikasin, koska lento Syndeyyn lahti yheksan aikaan. Junamatka sujui ongelmitta ja ehdimme syoda hyvat perinteiset aamiaiset lentokentalla. Mainittakoon, etta ruokailu Hong Kongissa oli melko vaikeaa kun matkassa on kaksi kasvissyojaa. Kasvisruoassa on useiten kalaa tai kanaa. Hankalaa. Itse soin todella hyvin kylla, ja edullisesti paikallisissa perinteisissa ravintoloissa. Ja TsinTao olutta kului :)
Sydneyn hotelli on ihan kiva, kaapista loytyi pumpulitupot taynna vaikkua, mutta muuten ihan jees. Lentokentalla heti kun paastiin Customsista joku intialainen mies tuli kyselee tarvitaanko "shuttle bus". No tarvittiinhan me, vaikka se oli ehka vahan kyseenalainen. Hyvin se silti toimi, ja onnekseen yksinainen ranskalainen matkaaja ei osannut melkeen yhtaan Englantia. Onneksi satuimme kohdalle ja osasimme jotenkuten neuvoa minne hanen pitaisi menna talla "shuttle bus":lla. Hotellin sijainti on aivan tassa keskustassa, kavelymatka kaikkialle. Eilen kaytiin tutustumassa baarielamaan, tiistainakin suhteellisen paljon oli porukkaa liikenteessa. Tanaan sataa aika reilusti, toivottavasti vaan siella Brampton Islandilla sitten ei sada ku ei siella oikeen muutakaan tekemista oo ku lillua meressa ja loikoilla rannalla oluen kera.
Aikaero viela vahan tuntuu enka oo viela nukkunu ihan taytta yota. Edelleen tata kirjoittaessa on vahan pohna olo, moni juttu varmaan jaa kertomatta mutta saanpahan blogin liikkeelle vihdoin. Taalla Ausseissa on varmaan vahan helpompi aina loytaa nettipaate, joten enkohan paase kirjottelemaan vahan enemman. Sydneyssa ollaan nyt lauantaihin asti, josta lahdemme sitten Queenslandiin Great Barrier Reefille sinne saarelle.
Eipa muuta, nettiaika loppunee nyt. Kahville ja sitten katselemaan kaupunkia!
Toisena paivana kavimme tutustumassa pitkiin liukuportaisiin jotka johtavat Hong Kong Islandin keskitasoille (eli melko ylos, sehan on vuori). Ne loppuivat vahan yhtakkia ja lahdimme sitten kavelemaan alaspain. Matkalle sattui elaintarha joka ei kustantanut mitaan. Siella sitten vahan katseltiin apinoita, eras hakki oli kiva seurata ku emo ja lapsi roikkuivat koydessa ja repivat toisiaan sielta kilpaa. Sitten syotiin, shoppailtiin ja mentiin the Peakille ns.ratikalla. Nousu oli todella jyrkka ja ylhaalla OLISI ollut varmasti siistit nakoalat, mutta meille sattui toinen todella sumuinen paiva putkeen. Olihan se aika spooky ku ei todella nahny muuta ku vahan usvaista metsaa, mutta paikka itsessaan oli aika jarkyttava. Sellanen rihkamaa myyva ostoskeskus turisteille jossa soi kovalla joku kamala Kiinalainen luritus. Ja ylatasanteella yrittivat rahastaa viela enemman, vaikka mielestani koko paikka olisi ollut aika reilua sulkea paivana, jolloin nakyvyys on 10 metria. Noh, olipa sentaan kokemus ja sai kivoja metsakuvia.
Eilen aamulla herasimme sitten aikasin, koska lento Syndeyyn lahti yheksan aikaan. Junamatka sujui ongelmitta ja ehdimme syoda hyvat perinteiset aamiaiset lentokentalla. Mainittakoon, etta ruokailu Hong Kongissa oli melko vaikeaa kun matkassa on kaksi kasvissyojaa. Kasvisruoassa on useiten kalaa tai kanaa. Hankalaa. Itse soin todella hyvin kylla, ja edullisesti paikallisissa perinteisissa ravintoloissa. Ja TsinTao olutta kului :)
Sydneyn hotelli on ihan kiva, kaapista loytyi pumpulitupot taynna vaikkua, mutta muuten ihan jees. Lentokentalla heti kun paastiin Customsista joku intialainen mies tuli kyselee tarvitaanko "shuttle bus". No tarvittiinhan me, vaikka se oli ehka vahan kyseenalainen. Hyvin se silti toimi, ja onnekseen yksinainen ranskalainen matkaaja ei osannut melkeen yhtaan Englantia. Onneksi satuimme kohdalle ja osasimme jotenkuten neuvoa minne hanen pitaisi menna talla "shuttle bus":lla. Hotellin sijainti on aivan tassa keskustassa, kavelymatka kaikkialle. Eilen kaytiin tutustumassa baarielamaan, tiistainakin suhteellisen paljon oli porukkaa liikenteessa. Tanaan sataa aika reilusti, toivottavasti vaan siella Brampton Islandilla sitten ei sada ku ei siella oikeen muutakaan tekemista oo ku lillua meressa ja loikoilla rannalla oluen kera.
Aikaero viela vahan tuntuu enka oo viela nukkunu ihan taytta yota. Edelleen tata kirjoittaessa on vahan pohna olo, moni juttu varmaan jaa kertomatta mutta saanpahan blogin liikkeelle vihdoin. Taalla Ausseissa on varmaan vahan helpompi aina loytaa nettipaate, joten enkohan paase kirjottelemaan vahan enemman. Sydneyssa ollaan nyt lauantaihin asti, josta lahdemme sitten Queenslandiin Great Barrier Reefille sinne saarelle.
Eipa muuta, nettiaika loppunee nyt. Kahville ja sitten katselemaan kaupunkia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
